lauantai 20. kesäkuuta 2015

Melkoista hulinaa

Tunnelmiani uran viimeisen ottelun loppuhetkiltä on vaikea sanoin kuvailla. Kun Patrick Kane iski toisen maalin ottelun lopussa alkoivat kyyneleet valua silmistä. Jätkät halailivat minua vaihtoaitossa, kun tiesivät millaisessa tunnemylleryksessä elin. Koko kuudennen finaalin pelipäivä oli poikkeuksellisen tunteikas. Olin kyyneleet silmissä jo aamujäillä, kun kapteenimme Jonathan Toews vetäisi minua jossain vaiheessa hihasta ja sanoi, että ojentaa pokaalin ensimmäisenä minulle, jos mestaruuden voitamme. Pelin ja mestaruuden ratkettua neljä tai viisi päivää on mennyt sellaisessa juhlahumussa, etten ole ehtinyt edes sähköpostejani lukea, mutta nyt alan pikkuhiljaa purkaa onnittelujen sumaa. Pelkästään onnittelutekstiviestejä tuli satoja. En tiennytkään, että minulla on niin valtavasti ystäviä. On tuntunut upealle, että niin moni ihminen on iloinnut menestyksestäni. Kun pitkä ammattilaisurani on nyt ohi, jään kaipaamaan monia jääkiekon tunnelmia. Päällimmäisenä mielessä ovat tietysti voittofiilikset pelien jälkeen ja tuo kahden ja puolen kuukauden playoffpolku, jonka juuri joukkueena elimme. Pudotuspelien aikana joukkue on tiiviisti yhdessä ja sitä porukan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta jää kaipaamaan. Totta kai myös fanit jäävät mieleen. Harvassa ammatissa sitä saa esiintyä yli 20 000 ihmiselle lähes päivittäin. Uran varrelle on mahtunut paljon muutakin, mitä tulee varmasti muisteltua, mutta turha minun on tässä kaikkea luetella. Tulemme kesän viettoon Suomeen ensi viikolla ja Kime4Kids on edessä jo kolmen viikon kuluttua. Tänä vuonna tapahtuma tuleekin eteen nopeasti, kun mestaruusjahti ja kannun varmistuttua juhlahulinat venyivät näin pitkälle. Luvassa on jälleen hieno tapahtuma ja paikalle on tulossa taas kovanluokan pelimiehiä. Esimerkiksi upean playoffkevään pelannut Teuvo Teräväinen on luvannut tulla paikalle. Tehdään Tarinaan ikimuistoinen tapahtuma. Ainakin itse odotan sitä innolla. Kime

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti